Suomalainen kylpyhuone

Suomalaisille sauna on kautta aikojen ollut tärkeä paikka, jos on synnytty ja kuoltu. Sauna on ollut elämä alun ja se lopun asunto. Siellä ihmiset ovat kylpe, pesseet pyykkinsä ja hoitaneet sairaa. Sanoohan sananlaskukin: ”jos ei sauna, viina ja terva auta, tauti on kuolema”.

Vieläkin suomalaiset pitä usein nimenomaan lauantaita saunapäivä. Ennen vanhaan ajatel, että jokai piti olla puhdas sunnuntaita varten. Kirk ei saanut mennä likaise viikon töistä. Koska sauna oli ainoa peseytymispaikka, se lämmite sellaisena päivänä, jolloin koko perhe oli paikalla eli lauantai. Viikon viimeisenä arkipäivänä oli aikaa huolehtia omasta itsestään, kylpeä kunnolla saunan lämpim ja valmistautua sunnuntain vietto. Nykyisin saunotaan myös mu päivinä. Yleensä kaikilla on talossa tai asu sähkösauna, jon lämmittämiseen tarvitaan vain napi painallus. Enää ei ole puiden pilkkom, veden kantamista eikä tulta tarvitse syty uuneihin. Kylvyn jälkeen saunojat vilvoittelevat, juttele niitä näitä ja juovat mielellään pullolli hyvää, kylmää olutta. Saunomi on mahdollista myös muualla kuin kotona: esim. uimahallien saunat ovat suosittuja, ja monet kuntosalitkin tarjoavat tämän ylellisyy asiakkaittensa ilo.

Saunominen on Suomessa tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Saunan lautei on mieluisaa keskustella. Usein siellä kerro salaisuuksia, sovitaan riitoja ja tehdään tärkeitä päätö. Jopa poliitikot istuskel saunan löylyssä ja selvittelevät maailman kiistakysymyksiä.

Jo varhain keväällä ja läpi Suomen lyhyen kesän, jolloin kaupunkilaiset ovat maa lomaansa viettämässä, voi veneilijä lepuuttaa silmi romanttisessa suomalaisessa maisemakuvassa, jossa rantasaunat tupruttavat piipui savupilveä. Tästä soutaja tietää, että on mökkiläis saunapäivä.

Teksti: Irmeli Hoznour