Lucas, 9 v., Münchenin Suomi-koulu

 Petra, 8 v.,  Münchenin Suomi-koulu

 Julius, 9 v., Münchenin Suomi-koulu

 Aaron, 8 v.,  Münchenin Suomi-koulu

 Henna-Liisa, 9 v., Münchenin Suomi-koulu

 Amelie, 9 v., Münchenin Suomi-koulu

 Nicolas, 10 v., Münchenin Suomi-koulu

 Erityisesti ryhmän isommat lapset pitivät Heinähatusta ja Vilttitossusta. Olin piirtänyt hahmot pahville ja niin pienimmilläkin oli jotain käsiin otettavaa ja tutkittavaa. He vertailivat tyttöjä toisiinsa ja omaan ulkonäköönsä. Syksyllä oli teemanamme oma keho ja perhe. Lapset toivat omia vauvakuviaan katsottavaksi. Muutamille lapsille olivat Heinähattu ja Vilttitossu tuttuja toisista kirjoista ja Ida kehoittikin uyein :”Lue nyt mitä siinä sanotaan!”,ja muistutti minua aina laittamaan kirjanmerkin,että tietäisin,mistä jatketaan! 

Osalle lapsista teksti oli vaikeaa ymmärtää, mutta kaikki oppivat sen mukana uusia sanoja.

Lasten kielitaso on iästä ja kotikielestä riippuen erilainen. Kuvat auttavat ymmärtämän tarinaa.

Anna-Kaarina, ope Düsseldorfin Suomi-koulusta

 Sopivan pitkä, kivat kuvat. Osasin seurata tarinaa, vaikka monet sanat ovat pitkiä ja vaikeita. Osasin kertoa tarinan suurpiirteisesti uudelleen.

Mikko 6v., St Albansin Suomi-koulu

Äidin kommentit: Lapseni ymmärtää suomea, muttei juurikaan puhu sitä. Tarina tuntui tuoreelta, jossa oli mukavat kuvat. Ensin en ollut vakuuttunut tarinasta, mutta vähitellen se alkoi tuntua hyvältä. Liian vaikea pojalleni, mutta hyvä haaste, jos hänelle luetaan.