logo
OPS-suositus

Miten perustan Suomi-koulun?

Suomi-koulun toimintaan on hyvä tutustua kahden perustavaa laatua olevan tekstin avulla:

Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuositus

Suomi-koulujen hallinto-opas

Kenen kanssa?

Jos muutat lapsinesi ulkomailla paikkakunnalle, jossa ei vielä ole Suomi-koulua, Sinun kannattaa pikaisesti ryhtyä etsimään muita suomalaisvanhempia, jotka pitävät tärkeänä lastensa suomen tai ruotsin kielen oppimista ja kehittämistä. Tällaisia vanhempia voit löytää esim. lapsen oman koulun, paikallisen suomalaisen seurakunnan tai muun suomalaisyhdistyksen, ystävyyssseuran, suomalaisten yritysten tai konsulaatin kautta.

Jos paikkakunnalla ilmestyy suomalaisten oma lehti, kannattaa sen avulla etsiä samanmielisiä vanhempia. Koulutyön jatkuvuuden kannalta olisi turvallista, että alkuun löytyisi 12-15 innokasta lasta; silloin voitaisiin perustaa jo kaksi ryhmää. Ryhmäkoon minimivaatimus Suomen valtion tuen saamiseksi on kuusi oppilasta.

Kun vanhemmat ja lapset ovat löytyneet, pidetään koulun perustamiskokous, jossa valitaan koululle hallitus tai johtokunta. Sen jäsenille jaetaan tehtäviä tarpeen mukaan. Tärkeitä tehtäviä ovat puheenjohtajan tai koulunjohtajan lisäksi ainakin rahastonhoitajan ja varapuheenjohtajan tehtävät. Lisätietoja hallinto-oppaasta.

Koulun ylläpitäjänä toimii tavallisesti vanhempien perustama yhdistys. Käytännön syistä koulun on edullista liittyä johonkin paikkakunnalla jo toimivaan rekisteröityyn yhdistykseen (esimerkiksi kirkolliseen yhdistykseen, ystävyyssseuraan, paikalliseen Suomi-seuraan tms.).

Olipa yhdistyksen muoto mikä tahansa, koulu tarvitsee joka tapauksessa oman ohjesääntönsä, jonka suunnittelu on hyvä aloittaa heti perustamiskokouksessa. Säännöt hyväksytetään koulun vanhempien kokouksessa. Sääntömalleja, joihin voi soveltaa paikallisia olosuhteita ja oman koulun tavoitteita, on hallinto-oppaassa. Opettajille “kättä pidempää” pohdintaa, opastusta ja tuntisuunnitelmia on luettavissa Suomi-kouluoppaassa.

Mistä rahat?

Heti alkuun koulu tarvitsee starttirahan. Paikalliset seurakunnat, ystävyysseurat tai suomalaisfirmat ovat usein auttaneet Suomi-koulujen perustamisessa. Jatkossa koulutyö rahoitetaan tavallisimmin vanhempien lukukausimaksujen ja Suomen valtion avustuksen turvin, jota voi anoa Suomi-Seurasta. Valtion avustus on harkinnanvarainen ja se koskee lähinnä opettajien opetuspalkkioita, joista valtio maksaa 2/3.

Jos koulu joutuu maksamaan opetustiloista vuokraa, se voi joissakin tapauksissa saada valtiolta vuokratukea. Myös oppimateriaalia varten voi anoa avustusta Opetushallituksesta. Se voi myöntää oppilasta kohden noin 20 euron suuruisen kirjarahan.

Ruotsin kielen opetukseen suomalaislapsi voi osallistua myös Ruotsin valtion tukemissa kielikouluissa.

Valtionapulomakkeet

Kuka opettaa ja ketä?

Suomi-koulujen opettajia ei valmistu mistään oppilaitoksesta. Lastentarhanopettajan, luokanopettajan tai aineenopettajan koulutus on erinomainen pohja myös Suomi-koulun opettajalle. Jos tällaista opettajaa ei paikkakunnalta löydy, on työn- ja tiedonhaluisten äitien ja isien otettava haaste rohkeasti vastaan ja ryhdyttävä työhön.

Opetushallitus tukee 3-18-vuotiaiden suomen kielen opetusta. Oppilaat pyritään jakamaan eri opetusryhmiin iän ja kielitaidon mukaan. Ryhmiä muodostettaessa on hyvä muistaa myös ryhmän merkitys oppimismotivaatiolle. Opetusryhmien muodostaminen on yleensä kompromissien tekemistä. Lähes aina tuloksena on heterogeeniset ryhmät, joiden opettaminen vaatii opettajilta huolellista valmistautumista oppitunteihin. Kun opettaja on tutustunut lähemmin oppilaisiinsa, hänen on hyvä laatia opetus- tai tavoitesuunnitelma. Lisätietoa saa jäsensivuilla olevasta Suomikouluoppaasta.

Mistä opetustilat?

Hyvien opetustilojen saamiseksi on yleensä yritettävä käyttää kaikkia mahdollisia suhteita. Koska eri opetusryhmissä on usein saman perheen lapsia, olisi opetus pyrittävä järjestämään samanaikaisesti kaikille ryhmille, jottei lasten kuljetus kävisi liian rasittavaksi vanhemmille.

Suurin osa Suomi-kouluista työskentelee jonkinlaisissa luokkahuoneissa, tavallisesti paikallisten koulujen luokissa. Myös seurakuntasalit, kerhotilat tai kaupungin nuorisotilat saattavat soveltua opetustiloiksi. On hyvä selvittää, toimiiko paikkakunnalla muita lapsia ja nuoria opettavia kielikouluja (esimerkiksi Ruotsi-kouluja), joiden kanssa voitaisiin päästä yhteistyöhön ja yhteisiin tiloihin.

Opetuksen ajaksi myös vanhemmille olisi hyvä löytää yhteinen tila. Siellä voisi suunnitella Suomi-koulujen juhlia, vaihtaa kirjoja, lehtiä ja kuulumisia sekä olla hetken yhdessä suomeksi.