logo
OPS-suositus

Perustietoa Suomi-kouluista

Suomi-kouluilla tarkoitetaan kielikouluja, joissa annetaan ulkosuomalaislapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Täydentävällä opetuksella tarkoitetaan varsinaisen kouluopetuksen rinnalla annettavaa opetusta.

Suomi-kouluun ovat tervetulleita kaikki ne oppilaat, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria ja joilla on kiinteitä suhteita Suomeen tai suomalaisiin. Suomi-kouluissa voidaan järjestää paikallisesti Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuositusta mukaillen erilaisia ryhmiä erilaisille oppilaille, resurssien ja olosuhteiden mukaan.

Suomi-koulu voi saada Suomesta valtionavustusta jokaisesta 3-18–vuotiaasta oppilaasta joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyperältään suomalaisia. Valtionavustusta saadakseen tulee Suomi-koulussa kuitenkin olla vähintään kuusi edellä mainitut kriteerit täyttävää oppilasta kolmesta eri perheestä.

Ensimmäiset säännöllistä opetusta antaneet suomen kielen koulut perustettiin Kanadaan jo 1960-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä toiminta alkoi nopeasti yleistyä muuallakin. Ensimmäinen eurooppalainen Suomi-koulu on v. 1972 perustettu Lontoon lauantaikoulu.

Nykyään Suomi-kouluja toimii jo 45 maassa. Niissä opiskelee suomea n. 4,000 lasta ja nuorta. Lisäksi kouluissa saattaa olla aikuisopiskelija- ja tenavaryhmiä. Koulut ovat yleensä melko pieniä: keskimääräinen Suomi-koulun koko on n. 30 oppilasta, mutta on myös yli 100 oppilaan kouluja.

Koulujen toiminnan rahoitus

Vuonna 1976 opetusministeriö päätti Suomi-koulujen tukemisesta ja laati ohjeet valtionavusta. Suomi-kouluille annettava valtion avustus on hakinnanavarainen ja sitä voi anoa Suomi-Seura ry:n kautta 3-18–vuotiaiden oppilaiden opetukseen. Toimintatuen saamisen edellytyksenä on, että

  • jokin yhdistys tai yhteisö on vastuussa opetuksen järjestämisestä
  • oppilaiden määrä on vähintään kuusi
  • opetusta annetaan säännöllisesti
  • toiminnasta ja varojen käytöstä annetaan selvitys

Avustushakemuksissa tulee lisäksi olla selvitys toimintasuunnitelmasta, oppilaista ja opettajista, opetuksen tuntimääristä sekä kustannusarviosta ja rahoitussuunnitelmasta. Avustusta voidaan myöntää 2/3 opettajien opetuspalkkiosta, harkinnanvaraisesti opetustilavuokraan ja oppimateriaalikustannuksiin.

Valtion ohella Suomi-kouluja ylläpitävät tavallisesti oppilaiden vanhemmat maksamalla lukukausimaksuja ja tekemällä vapaaehtoistyötä koulun hyväksi. Lisäksi koulujen toimintaa tuetaan yksityisten ja yhteisöjen, mm. Suomi-Seura ry:n tekemillä lahjoituksilla.

Oppilaat ja opetus

Tavallisesti Suomi-kouluissa on sekä oppilaita, jotka asuvat vakituisesti ulkomailla ja joille suomi on toinen tai kolmas kieli, että oppilaita, jotka asuvat perheineen väliaikaisesti ulkomailla ja joiden äidinkieli on suomi. Aiemmin koulujen oppilaat olivat ensisijaisesti vakituisesti ulkomailla asuvia, mutta suomalaisfirmojen kansainvälistymisen myötä suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden määrä on Suomi-koulussa lisääntynyt niin, että heitä on nykyään n. 1/3 kaikista oppilaista.

Opetuksen määrä vaihtelee eri kouluissa ja eri maissa. Keskimäärin opetusta annetaan 2 tuntia viikossa. Oppilaat jaetaan opetusryhmiin, joissa kussakin on vähintään 6 oppilasta. Ryhmäjaossa pyritään ottamaan huomioon sekä oppilaan ikä että kielitaito.

Opetuksessa keskitytään suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin opetukseen. Pienimpien kanssa leikitään, lauletaan ja loruillaan suomeksi, isompien oppilaiden kanssa luetaan, kirjoitetaan ja tarkastellaan kieltä oppikirjojen avulla. Suomenkielinen kirjallisuus on kielen opetuksessa tärkeää. Joskus Suomi-kouluissa opetukseen kuuluu myös Suomen maantietoa ja historiaa.

Suomi-kouluissa voidaan suomea opiskella myös yhteistyössä Kotiperuskoulun kanssa. Joissakin Suomi-kouluissa on myös kansainvälisissä kouluissa IB-tutkintoa suorittavia oppilasryhmiä.

Suurin osa Suomi-kouluista antaa oppilailleen lukuvuoden päättyessä todistuksen suomen kielen oppimisesta. Todistukset ovat vapaamuotoisia ja luonteeltaan kannustavia. Joissakin maissa on mahdollista saada merkintä tai jopa arvosana suomen kielen taidosta myös varsinaisen koulun todistukseen.

Suomi-koulut ja ulkosuomalaiset

Kansainvälisyyden maailmassa kielellinen ja kulttuurinen identiteetti on entistä tärkeämpi selviytymisen ja jaksamisen lähde. Suomi-kouluista on tullut tärkeä ulkosuomalaisten kohtaamispaikka, jossa lasten kielen opetuksen rinnalla vanhemmilla on mahdollisuus tavata toisia suomalaisia, keskustella suomeksi, lainata koulun kirjastosta suomenkielisiä kirjoja ja juhlia yhdessä lasten kanssa perinteisiä suomalaisia juhlia. Suomi-koulut rohkaisevat ja motivoivat vanhempia suomen kielen käyttöön ja arvostamiseen ja ovat siten tärkeä tuki lasten kielellisessä kehityksessä ja monikielisyyskasvatuksessa.