Hei!
Saimme viime elokuussa uusia kirjoja erityisesti pienimmille. Olen pienten ryhmän opettaja ja meillä on 12 3-5-vuotiasta lasta ryhmässä. Kokoonnumme tiistai-iltapäivisin ja useimmiten 8-10 lasta on paikalla. Ryhmässä on apuopettaja useimmiten mukana.
Syyslukukaudella luin ääneen aina kappaleen kirjasta: Sinikka & Tiina Nopola, Heinähattu, Vilttitossu ja Kalju-Koponen
Erityisesti ryhmän isommat lapset pitivät Heinähatusta ja Vilttitossusta. Olin piirtänyt hahmot pahville ja niin pienimmilläkin oli jotain käsiin otettavaa ja tutkittavaa. He vertailivat tyttöjä toisiinsa ja omaan ulkonäköönsä. Syksyllä oli teemanamme oma keho ja perhe. Lapset toivat omia vauvakuviaan katsottavaksi. Muutamille lapsille olivat Heinähattu ja Vilttitossu tuttuja toisista kirjoista ja Ida kehoittikin usein:”Lue nyt mitä siinä sanotaan!”, ja muistutti minua aina laittamaan kirjanmerkin, että tietäisin, mistä jatketaan!
Osalle lapsista teksti oli vaikeaa ymmärtää, mutta kaikki oppivat sen mukana uusia sanoja.
Lasten kielitaso on iästä ja kotikielestä riippuen erilainen. Kuvat auttavat ymmärtämän tarinaa.
Mila Teräs, Elli ja tuttisuu oli pienimmille sopivampi kirja ja sitä lainattiin heille mukaan kotiin.
Kevätlukukaudella luettiin mm.
Timo Parvela, Hyvän mielen iltasatuja
“Karhupoika”-kertomus vahvistaa lasten itsetuntoa, mutta merikarhu ja tiekarhu olivat sanan valintoina meidän ryhmän lapsille liian abstrakteja.
“Ei saa!”-kertomus oli juuri tämän ikäisten lasten omasta maailmasta ja kuvitus täydensi tarinaa. Annaan ja Anttiin oli helppo samaistua, sanasto oli helpompaa ja “Ei saa!” Osasivat pienimmätkin lausua mukana.
Aiomme vielä jatkaa Annan ja Antin päiväkoti -tarinalla toukokuussa.
Nina Pirhonen, Kumpulaakson Pompom ja avaruusmatka
Katselimme ja kuuntelimme kuvakirjaa helmikuussa, kun koko koulumme kävi retkellä planetaariossa.
Minusta itsestäni uvat ja tarina eivät olleet kovin onnistuneita, mutta ryhmän pojat tykkäsivät teemasta ja värikkäisistä kuvista, Luka odotti jo kovasti, että saisimme kirjan loppuun luettua ryhmässä, että saisi sen lainattua kotiin.
Nimet olivat minusta aika vaikeita, mutta lapsemmehan tulevat perheistä, joissa on usein erikoisia nimiä!
Avaruus on pojille ertyisen kiinnostava teema.
Kaikki kertomukset ovat niin pitkiä, että jaamme ne useammaksi tunniksi kuultavaksi.
Terveisin
Anna-Kaarina Dittmar-Jödicke, Düsseldorfin Suomi-koulu